Jupperinrannan katusuunnitteluperusteet
Maankäyttö- ja rakennuslaissa katu määritellään alueiden käytön kokonaisuudessa yleiseksi alueeksi, erotuksena yksityisesti omistetuista alueista, kuten pientalotonteista. Kadun ja katusuunnitelman käsite määritellään Maankäyttö- ja rakennuslaissa osana maankäyttöä sitovaa päätöksenteon hierarkiaa. Katu on yleinen alue, joka voi sijaita vain asemakaava-alueella. Katusuunnitelma, joka kuvaa toteutettavaksi suunnitellun kadun, täytyy perustua vahvistettuun kaavaan.
Maankäyttö- ja rakentamislaki (1999/132) 85 § määrää
Kadun rakentaminen
Katu rakennetaan kunnan hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Katu on suunniteltava ja rakennettava siten, että se sopeutuu asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset. Suunnitelmaa laadittaessa on vastaavasti noudatettava, mitä 62 §:ssä [Koskee vuorovaikutusta kaavaa valmisteltaessa.] säädetään.
Suunnitelmasta säädetään tarkemmin asetuksella.
Maankäyttö- ja rakennusasetus (1999/895) 41 § määrää
Katusuunnitelma
Katusuunnitelmassa tulee esittää katualueen käyttäminen eri tarkoituksiin sekä kadun sopeutuminen ympäristöön ja vaikutukset ympäristökuvaan, jos se alueen tai rakentamistoimenpiteen luonteen vuoksi on tarpeen.
Katusuunnitelmasta tulee käydä ilmi kadun liikennejärjestelyperiaatteet, kuivatus ja sadevesien johtaminen, kadun korkeusasema ja päällystemateriaali sekä tarvittaessa istutukset ja pysyväisluonteiset rakennelmat ja laitteet.
Tässä raamissa katusuunnitelman on sopeuduttava ympäristöönsä ja sen tulee täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset.
Näistä lähtökohdista Pro Jupperi on koonnut katusuunnitteluperusteet, jotka koskevat vireillä olevia katuhankkeita Jupperin kadut sekä Rantatie/Rantakulma. Ilman perusteiden avointa kirjaamista on mahdotonta kommentoida hallinnon tuottamia katusuunnitelmia, jotka esitetään pelkän asemapiirroksen muodossa. Ensin on nähtävä suunnittelijalle asetetut tavoitteet ja reunaehdot, siis perusteet, joiden ohjaamana suunnittelija tekee työtään.
Pro Jupperi katsoo, että katusuunnittelua alueellamme ohjaavat perusteet ovat seuraavat:
JK01 Maisemakuvan tärkeys
Katusuunnittelun tulee sopeutua Jupperinrannan taajaman harvinaislaatuiseen kultturimaisemaan, jossa pientaloasutus liittyy saumattomasti Pitkäjärven rantaa seurailevan historiallisen Suuren Rantatien maisemaan. Keskeisenä elementtinä kokonaisuudessa on Jupperin Rantaniitty – kaavassakin säilytettäväksi huomioutu näkymiltään avoin tila – jonka osana on lähiliikuntakohteena kirjattu hiekkapintainen avokenttä. Alueen asukkaiden selkeän enemmistön tahto on, että alueen katumaisemaa ei muuteta. Tämän johdosta katusuunnittelun perusteena on katujen leventämisestä pidättäytyminen, kadunvarsipuuston säilyttäminen ja katujen säilyttäminen sorapintaisina.
JK02 Liikennemäärät
Katusuunnittelun tarkoituksena on toteuttaa voimassaolevan kaavan Jupperi II pientaloalueen liikkumistarpeet. Suunnittelualueen kadut ovat laadultaan tonttikatuja. Kaavassa ei ole osoitettu alueelle muita käyttötarkotuksia kuin pientaloasutus. Suunnittelualueen katujen liikennekuormituksen perusteena ovat niiden asuntojen lukumäärä, joilta kulku ohjautuu kullekin kadulle.
JK03 Katuprofiilien mitoitus
Nykyiset kadut ovat alueella toteutuneen nykyisen ajoneuvoliikenteen tarpeisiin täysin riittävät. Katusuunnittelussa ei siten ole perustetta mitoittaa katujen liikenteenvälityskykyä nykyistä suuremmaksi sen johdosta, että nykyinen liikenteenvälityskyky olisi riittämätön nykyiselle toteutuneelle liikenteelle. Alueen katujen ajoneuvoliikenne on itseasiassa erittäin vähäistä. Suurimman osan ajasta kadut ovat täysin ajoneuvoista vapaat ja toimivat puhtaasti kevyen liikenteen väylinä täyttäen lähinnä asukkaiden lähiliikuntatarpeita.
JK04 Kaavan mahdollistama rakentaminen toteutunut
Kaavan mukaisen tonttijaon rakennuspaikat ovat miltei kokonaisuudessaan toteutuneet ja suurin osa alueen rakentamisesta oli valmistunut jo kaavan tullessa vahvistetuksi 1989. Suunnittelualueella ei ole kaavan sisältyviä toistaiseksi toteutumattomia uusia liikennetarpeita synnyttäviä rakentamiskohteita, joille katusuunnittelussa tulisi varata liikennekapasiteettia. Katusuunnittelussa ei ole perustetta olettaa liikenteen kasvavan.
JK05 Jalankulku ja pyöräily liikkumisen prioriteetti
Kevyt liikenne on alueella liikkumisen prioriteetti. Asukkaiden tai ohikulkijoiden liikkuminen pyöräillen tai jalkaisin on alueen nykyisessä katukuvassa hallitseva. Satunnaisen ajoneuvoliikenteen tulee väistää kevyttä liikennettä. Ajoneuvolla liikkuvat sopeuttavat liikkeensä kevyen liikenteen lomaan.
JK06 Pysäköintipaikkojen tarve ja hajauttaminen
Alueella on havaittavaa vajausta tonttikatuympäristöön hajautetuista pysäköintipaikoista. Asukkaat pysäköivät omilla tonteillaan, joilla on usein myös varaus satunnaisille vierailijoille. Alueella on keskeisesti sijaitseva Jupperinaukion pysäköintipaikka (8 paikkaa), joka täydentää satunnaisissa tilanteissa pysäköintimahdollisuuksia. Tämän lisäksi alueelle on tarvetta lisätä kadunvarsipysäköintinä noin 20 paikkaa seuraavasti: Rantaniityn pallokentän tuntumaan katujen Rantatie ja Rantakulma varteen noin 10 kadunvarsipaikkaa, kyläuimarannan kohdilla 3 kadunvarsipaikkaa sekä Peltotien varteen hajautetusti 4 kadunvarsipysäköintipaikkaa. Koska alueella ei ole liikekeskukseen verrattavaa toimintaa (vrt. Lähderannan kaksi liikekeskusta), alueelle ei tarvita rinnakkaispysäköintikenttiä.
Liittyen merkittyjen kadunvarsipysäköintipaikkojen lisäämiseen alueelle tulee asettaa aluepysäköintikielto.
JK07 Pyöräparkit
Kevyen liikenteen liikkumisen tukemiseksi alueella tarvitaan Jupperinrannan pallokentän yhteyteen sekä kyläuimarannan yhteyteen rakennetut pyöräparkit, kumpikin 20 pyörää varten. Pyöräparkin suunnittelussa on syytä ottaa huomioon polkupyörissä yleistyneet etukuormatilat tai perässä vedettävät vaunut.
JK08 Vain yhdelle uudelle kevyen liikenteen väylälle on tarve
Kaavaan on piirretty kolme uutta kevyen liikenteen väylää, joihin katusuunnitelmaluonnoksessa viitataan nimillä Jupperinaukio, Pellonpää ja Peltopolku (itäinen). Näistä ensimmäiselle, Jupperinaukiolle, on havaittavaa tarvetta. Kyseinen väylä tarjoaa Jupperinaukion bussipysäkille pyrkiville oikoreitin Peltokujan suunnasta.
Sen sijaan jälkimmäiselle kahdelle väylälle, Pellonpää ja Peltokuja, ei ole havaittavaa tarvetta. Kaavaa laadittaessa kyseiset yhteydet ovat olleet jo poistuneita, mutta silloisessa lähimenneisyydessä vielä käytettyjä oikopolkuja Pitkäjärvenrantaa pitkin reititetyn Helmisen Liikenteen bussiyhteyden 315 pysäkeille. Kyseinen bussiyhteys lopetettin tarpeettomana jo 1980-luvulla ja samalla loppui kulku näillä oikopoluilla. Ilman painavaa kulkusyytä ei alueelle tule rakentaa uusia väyliä, koska niistä on tuntuva haitta sellaisen väylän varteen jääville kiinteistöille. Mainitut kaksi kevyen liikenteen väylää tulee jättää toteuttamatta, siinäkin tapauksessa, että rakennettava hulevesilinja käyttää samaa reittiä.
JK09 Erotetuille kevyen liikenteen väylille ei ole tarvetta
Suunnittelualueen kaduilla ei ole ajoradasta reunakivellä tai viherkaistalla erotettuja kevyen liikenteenväyliä tai jalkakäytäviä. Ottaen huomioon, että alueella ei ole, eikä kaavan mukaan voisikaan olla, sellaisia kohteita, joihin suuntautuisi tonttikadusta poikkeavaa huomattavaa jalankulku- tai pyöräilyliikennettä, erillisiä kevyen liikenteen väylärakenteita alueella ei tarvita. Koska ajoneuvoliikenne tonttikaduilla on huomattavan vähäistä, nykyiset kadut toimivat sellaisinaan ensisijaisesti jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden reitteinä. Ajoneuvoliikenne väistää.
Kokemus osoittaa, että kadun leventäminen tai kevyen liikenteen erottaminen tonttikadulta erilliselle väylän osalle ei koskaan alenna ajonopeuksia, vaan päinvastoin nostaa niitä. Vähän liikennöidyllä tonttikadulla sellainen erottelu ei kohota liikkumisen turvallisuutta.
Kokemus osoittaa, että jalkakäytävät tulevat helposti osaksi suunnitelmaa, kun joku huomaa vedota jalkaisin liikkuvien – etenkin lasten – turvallisuuteen. Pro Jupperi katsoo, että katusuunnittelussa ei pidä langeta turvallistamiseen (securitizing) – suunnitelman sisällön ohjauksen luovuttamiseen sille, joka huomaa vedota turvallisuuteen. Jos turvattomuusepäilyjä esitetään, niiden aiheellisuus tulee selvittää ja osoittaa. Yleensä huolenaiheena ovat havainnot tapauskohtaisista ylinopeuksista alueella. Nopeuksiin on mahdollista puuttua myös luokittelemalla kadut pihakaduiksi ja mieluummin kaventamalla kuin leventämällä katuja.
JK10 Liikennejärjestelyt
Läpiajolle ei ole kaavan perusteella eikä suunnittelualueen tieyhteyksien perusteella tarvetta. Pitkäjärvenranta-kadulle ajo etelän suunnasta on suljettu puomituksella.
Kaavan perusteella Pitkäjärvenranta -kadun tulisi olla kevyen liikenteen väylä (jk/pp), mutta sille kuitenkin ohjautuu nykyisellään Rantatien ja Peltotien kautta kulkua, joka suuntautuu Rantatien kautta Tammipääntielle Leppävaaran suuntaan tai Jupperintien kautta Vantaan suuntaan. Liikennemerkein tulisi kieltää muu kuin tonteille ajo Pitkäjärvenrata -kadulla.
Kielto tulisi ulottaa myös mopoilla ajoon. Alueella todetaan ajoittain mopoilla laumahurjastelua, joka aiheuttaa meluhaittaa ja lisäksi pakottaa väylän tarkoitetut jalankulkijat ja pyöräilijät varovaisuussyistä väistämään ja vapauttamaan kulun häiritsijöille.
Suunnittelualueella tulisi harkita ajonopeuksien alentamista nykyisestä 30 km/h. Kokoojakatuyhteys, jonne alueen liikenne kanavoituu on Tammipääntie, jolla nopeusrajoitus on 30 km/h. Alueen tonttikaduille on siten loogista asettaa alhaisempi 20 km/h aluerajoitus. Yhtenä vaihtoehtona voi myös olla suunnittelualueen katujen muuttaminen pihakaduiksi, jolloin kaduilla liikkuvan kevyen liikenteen etusija-asema korostuu selvemmin.
JK11 Hulevesi-infra
Espoon kaupunki ei ole ryhtynyt lain vaatimiin toimiin Jupperinrannan alueen hulevesien hallitsemiseksi. Jupperinrannan ainoa katuverkkoon kajoamista puoltava peruste on hulevesiviemäröinnin toteuttaminen katujen alle sijoitettavalla putkiverkolla ja siihen liittyvillä hulevesikaivoilla.
Hulevesiverkolle on valittava toteutus, joka mahdollistaa alueen maisemakuvan säilymisen muuttamattomana. Näistä syistä toteutukseksi valikoituu ratkaisu, joka ei edellytä katujen leventämistä, kadunvarsipuuston poistoa, kadun asfaltoinia tai reunakiveyksiä.
Vaatimukset täyttävä malli perustuu katujen huleveden keräilyyn avo-ojilla. Malli on myös selkeästi edullinen hulevesien käsittelyyn, koska kerättävän huleveden virtaus saa avo-ojissa luontaisesti viivytystä. Avo-ojissa osa hulevesistä myös imeytyy maaperään. Säilytettävä kadunvarsipuusto taas puolestaan haihduttaa osan maaperään imeytyvästä hulevedestä vähentäen hulevesi-infraan päätyvää kuormaa.
Avo-ojat tulee toteuttaa matalina ja loivina painanteina siten, että niihin muodostuvan kasvuston hoito on vaivattomasti mahdollista ruohonleikkurilla.
Avo-ojapainanteisiin pohjautuva hulevesiratkaisu löytyy referenssi Salon kaupungin Perniön taajamasta, esimerkiksi Ilomäentiellä. Perniössä keskustassa kadut on asfaltoitu, mutta sama reunakivetön avo-ojaratkaisu toimii yhtä lailla myös sorapintaisilla kaduilla.
JK12 Biotoopit ja lajikirjon säilymisen tukeminen
Jupperinrannan katusuunnittelussa tulee huomioida kansalliseksi ja globaaliksi prioriteetiksi noussut lajikadon torjunta. Katurakentaminen on juuri sellaista ympäristöön kajoavaa toimintaa, joka köyhdyttää lajikirjoa välittömässä asuinympäristössämme. Nykyisin luonnonympäristöjen monimuotoisuuden tietoinen tunnistaminen ja niiden säilymisen merkityksen tiedostaminen koskee kaikkia ympäristöjä, eikä vähiten pientaloalueita.
Jupperinrannan katuhankkeiden suunnittelualueella oli kesällä 2023 tunnistettavissa rakennetujen kiinteistöjen lomassa kaksi selkeää biotooppia, joissa oli havaittavissa Jupperinrannan alkuperäiset metsän kasvillisuuskerrostumat. Rantakulman pohjoispuolella oli lehtomainen lehtipuutiheikkö. Toinen löytyy Peltotien päästä, jossa kaavan nojalla on aikoinaan kiinteistöistä erotettu tulevaa kevyen liikenteen väylää varten kaistale. Tämä kaista on rakentamattomana myös jäänyt koskemattomaksi todistamaan alueen alkuperäisestä kasvi- ja eläinlajistosta.
Muutamat vielä tunnistettavissa olevat biotoopit tulee huomioida katusuunnittelussa. Rakentamattomat biotoopit toimivat tukialueina peruskerroksen selkärangattomille sekä sammal, sieni ja jäkälä kasvustolle Kenttäkerroksen heinikot tai varvikot tukevat piennisäkkäiden ravinnonsaantia ja suojan tarvetta. Tiheikköjen puulajikirjo tukee piennisäkkäiden selviytymistä sekä toimii suuren lintulajikirjon pesimäympäristönä. Peltotien päässä olevassa tiheikössä on havainnoitu muun muassa valkoselkätikka, helmipöllö, suuri kokoinen haarahaukka, satakieli sekä suuret määrät mustarastaita ja muita rastaita sekä iso kirjo tiaisia.
Luontotyyppitaskujen huomioinen edellyttää, että sellaisille alueille ei toteuteta kadunrakentamista ilman selkeitä pakottavia syitä. Sellaisia syitä ei suunnittelualueella ole havaittavissa suunnitelmaluonnoksessa ehdotetuille uusille väylille.
Rantakulman arvokas tiheikkö on valitettavasti jo raivattu ja pohjustettu HSY:n vesirakentamisen materiaalivarastoalueeksi. Odottaa sopii, että tiheikön alkuperäinen luontotyyppi ennallistetaan – ja silloin emme puhu sen nurmettamisesta HSY:n vesirakentamisen Rantakulman kohdalla valmistuttua.
JK13 Katuvalaistuksen kaapelointi
Kadunrakentamisen yhteydessä voidaan kadulle uusia nykyiset avojohtoihin tukeutuvat painekyllästettyihin johtopylväisiin ripustetut katuvalaisimet. Uuden katuvalaistuksen tarvitsema kaapelointi tulee toteuttaa ajoradan alla niin etäällä kadun reunasta, että kaapelikanavien kaivaminen ei johda kadunvarsipuuston poistamiseen.
JK14 Katujen kantokyky
Alueen kaduilla ei ole havaittavissa vaurioita, jotka viittaisivat tierungon riittämättömään kantavuuteen. HSY:n vesirakentamisen alettua on Rantatiellä ja Rantakulmassa ajettu raskaita vesirakentamisen edellyttämiä koneita ja materiaaleja. Työmaan raskasta ajoa on havaittu myös Pitkäjärvenrannassa ja onpa muutama maa-aines kuorma ajettu Peltotietäkin.
Näiden ajoneuvoyhdistelmien ja lastattujen kuormien massat huomioiden alueen sorateitä on tasaiseen tahtiin jatkuvasti kuormitettu yli 10 tn akselipainoin. Hyvin ovat tiet kestäneet. Suunnittelualueen nykyiset kadut ovat rungoltaan huomattavan kantavia. Ei ole suurtakaan huolta sähköautojen yleistyessä kasvavista yksityisautojen massoista.
Peltokuja on kuitenkin linjaukseltaan suunnittelualueen muista kaduista poikkeava: se on kaupungin maaperäkarttadatan perusteella perustettu savikerrosten päälle. Peltokujan osalta tarvittaneen pohjatutkimusta, jotta tierungon kantavuus voidaan selvittää.