Mitä suunnitelmaluonnos tarkoittaisi käytännössä ?
Oletko perehtynyt suunnitelmaluonnokseen? Suunnitelmaluonnoksen julkaistu aineisto löytyy tältä sivustolta. Suunnitelmaluonnokseen sisältyy hyvin vähän selostavaa tekstiä tai luonnoksen perusteiden selvitystä.
Luonnoksen pääosan muodostavat katuosuuksittain laaditut asemapiirrokset. Niistä ilmenee suunnitellun uuden kadun sijainti ja mitoitus. Asemapiirroksesta ilmenevät myös eräät muut katuinfran yksityiskohdat, kuten valaisinpylväiden sijainti sekä hulevesikaivojen sijainti sekä hulevesiputkiston linjaus ja huleveden virtaussuunta kussakin putkiosuudessa. Asemapiirroksesta ilmenevät myös uudella katualueella sijaitsevat jäävät sekä poistettavat puut. Edelleen asemapiirroksen osana on kuvattu muutamia katuprofiileja, joiden perusteella voi hahmottaa katualueen ja sen osien suunniteltua leveyttä.
Suunnitelmakuvien tulkinta on selkeästi vaativaa. Monelta saattaa jäädä havaitsematta suunnitelman olennaisia osia tai monen voi olla vaikea hahmottaa, mitä suunnitelmakuvien toteutuminen luonnossa tarkoittaisi.
Tulemme tällä sivustolla esittelemään suunnitelmaluonnoksen valikoituja piirteitä ja yritämme havainnollistaa niitä, jotta alueen asukkaiden on helpompi muodostaa käsityksensä esitellyn luonnoksen soveltuvuudesta asuinympäristöömme.
Rantatien ja Peltotien leventäminen
Katusuunnitelmissa Rantatie sekä Peltotie on piirretty alkuosaltaan identtisiksi. Molemmat kadut on määrä leventää, asfaltoida ja niihen on tarkoitus lisätä jalkakäytävä.
Havaitsimme, että Tammipääntien poikittaisprofiili on Tammipääntie 15 kohdalla tarkalleen sama kuin Rantatien suunniteltu ja lähes sama kuin Peltotien suunniteltu. Voimme siis helposti ennakoida, mitä katusuunnitelmat näiden kahden kadun kohdalla tarkoittaisivat.
Rantatien asemapiirros ja poikkileikkaus. Rantatie 4:n kohdalla katualueen leveys on jopa 11 m. Nykyisen kadun leveys on noin 5 m. Koko katualueen leveys on merkitsevä, koska tyyppipoikkileikkauksessa on aivan tarkoituksella leveät rakennetut reuna-alueet. Juuri näiltä alueilta poistetaan nykyiset kadunvarsipuut, elleivät ne jää jo kadun levennyksen tai lisättävän jalkakäytävän alle.
Peltotien alkuosan asemapiirroksesta voi helposti havaita, että Peltotien katualueen leveys kasvaisi – tuntuvasti. Kadun oikeassa reunassa erottuva tummemman harmaa kaista on erillinen jalkakäytävä. Vasemmalla puolella olevasta leikkauspiirroksesta ilmenee, että rakennettu katualue olisi leveydeltään ruhtinaalliset 10 m (kadun nykyinen leveys on suunnittelijan arvion mukaan 4 … 4,5 m). Uudistetun kadun ajoradan leveys tulisi olemaan 5 m ja jalkakäytävän 2,25 m.
Mittasimme osoitteen Tammipääntie 15 kohdalla ajoradan leveydeksi reunakiveysten välissä 5,2 m ja jalkakäytävän leveydeksi 3,5 m. Tämän lisäksi on rakennettua reunapiennarta jonkin verran. Ajoradan leveys Tammipääntiellä on siis hyvin tarkasti sama kuin Peltotielle suunniteltu. Jalkakäytävä on runsaan metrin verran leveämpi. Voimme siis arvioida, että Tammipääntien katunäkymä vastaa hyvin odotettavissa olevaa Peltotien katunäkymää, jos suunnitelmaluonnos toteutuu.
Kuvat: Adam Monaghan.
Vastaavasti Rantatien alku muuttuisi myös nykyisen Tammipääntien klooniksi. Havainnekuvassa alla voimme arvioida muutosten vaikutusta katumaisemaan. Nykytilaan on havainnekuvana lisätty Pro Jupperin ehdottamat liikennejärjestelyt, joiden voi odottaa hillitsevän Rantatielle ohjautuvaa liikennettä.
Rantatien kohdalla asukkaat kokevat selkeästi häiritseväksi ajon Rantatien kautta Pitkäjärven rantaan. Merkittävä osa ajosta on läpiajoa Jupperintielle ja edelleen Vantaan suuntaan. Voi esittää kysymyksen, mikä vaikutus tällaisella katunäkymän muuttumisella olisi Rantatielle ohjautuvan liikenteen määrään.
Saattaa olla mahdollista, että katu, joka näyttää laadultaan saman veroiselta kuin kokoojakaduksi luokiteltu Tammipääntie, vetää tuntuvasti enemmän sattuma-ajoa. Uusi katu saattaa jonkun mielestä näyttää uudelta lupaavalta maisemareitiltä Vantaalle. Kadun leventämisestä jalankulkijalle koituva hyöty saatetaan menettää lisääntyvän liikennemäärään ja kohoavan ajonopeuden vaikutuksesta.
Mitä kadunvarsipuita poistettaisiin ?
Luonnokseen kuuluvien katuosuuksien asemapiirroksiin on merkitty suunnittelijan näkemys laajennettavalla katualueella olevista poistettavista ja säästettävistä puista. Suunnitelma lienee alustava ja voi hyvin kuvitella, että työmaan alkukatselmuksessa poistettavia puita voi ilmaantua muitakin. Asemapiirroksiin merkityt puiden poistot ovat osin maiseman kannalta vähämerkityksellisiä, mutta suurin osa on järeitä, vuosikymmeniä, ellei toistasataa vuotta kasvaneita ja epäilemättä kylämaiseman keskeisiä kiintopisteitä.
Pysäköintikentät Rantapuistoon
Rantatie/Rantakulma -katusuunnitelma sisältää yhteensä yli 30 auton pysäköintitilan rakentamisen. Rantatien päähän on piirretty 18 paikkaa ja Rantakulmaan 15 paikkaa, yhteensä 33 paikkaa.
Suunnitelmasta ei ole käytettävissä mitään selostetta suunnitelman perusteista. Emme siis tiedä, mihin tarpeeseen suunnittelija on kuvitellut piirtäneensä pysäköintialueet.
Suunnitellun ja sittemmin perutun koirauimarannan käyttäjien luoma asiointipaine ei riitä perusteeksi. Pallokentän laidalle toteutettu ulkokuntosali ei vastaavien ulkotilavarusteiden yleistyttyä nykyisellään ole sellainen vetovoimatekijä, jonka vuoksi Jupperinrannassa olisi syytä varautua alueelle suuntautuvaan autoilevaan kävijäpaineeseen. Pallokenttä toimii mainiosti nykyisellään ja on kyläläisten saavutettavissa jalkaisin tai pyöräillen.
Alueen voimassaoleva Jupperi II -kaava määrittelee Jupperinrannan pallokentän ja sitä ympäröivän avoimen kaupunkitilan lähivirkistysalueeksi. Katusuunnitelma näyttääkin olevan kaavan vastainen pyrkiessään toteuttamaan Rantatie/Rantakulma -osuudella katujen leventämistä ja pysäköintitiloja, joiden perusteeksi ei voida osoittaa muuta kuin oletettua kasvavaa autoilevaa kävijäpainetta asuinalueen ulkopuolelta.
Havainnekuvalla pyrimme visualisoimaan pysäköintialueen vaikutusta Jupperin puiston avoimessa niittymaisemassa. Olennaisesti saman kokoinen pysäköintialue on suunniteltu myös Rantakulmaan pientalotonttien väliseen ainoaan vapaaseen viherkaistaan.
Pro Jupperi vastustaa pysäköintialueiden rakentamista. Alueella ei ole mitään havaittavaa pysäköintitilan tarvetta. Pysäköintialueet itsessään toimivat vetovoimatekjöinä, jotka lisäävät tarpeetonta liikkumista alueelle. Etenkin järven lähituntumassa sijaitsevat pysäköintialueet vetävät puoleensa levottomuutta, pysäköintiä, jonka ainoa tarkoitus on oleskella pysäköintialueella. Pysäköintialueen häiriövaikutuksesta on selkeää näyttöä esimerkiksi Laaksolahden urheilupuistosta.
Pysäköintialueiden toteuttamisen suhteen asianosaisia eivät ole pelkästään suunniteltujen pysäköintialueiden naapuritontit, vaan koko kyläalue, jonka asuinympäristön niittymaiseman muuttaminen pysäköintitilaksi peruttamattomasti pilaa.