Peltopolku (itäinen)
Yhteenvetokartasta ilmenee, että katusuunnitelmaluonnoksessa nimellä Peltopolku viitataan kahteen erilliseen väylään. Peltopolku (läntinen) on olemassaoleva väylä, joka yhdistää Peltotien ja Pitkäjärvenranta -kadun. Peltopolku (itäinen) on katusuunnitelmaluonnoksessa ehdotettu kokonaan uusi jalankulku- ja polkupyöräväylä.
Ilmakuvasarjasta voi havaita, että nimellä Peltopolku (läntinen) kulkeva tienpätkä on alkujaan ollut nykyisin osoitteessa Peltotie 16 olevan Irja Kilpeläisen rakennuttaman talon pihatie lähimmältä yleiseltä tieltä (Pitkäjärven rantaraitti). Pihatien päässä nouseva talo tunnettiin lähipiirissä nimellä ”hotelli Umpikuja”. Vuoteen 1969 mennessä yleinen katuverkko on tiivistynyt. Rantatienä tunnettua Tammipääntieltä länteen suuntautunutta pistotietä oli jatkettu nykyisen Rantatie 7 kohdalta luoteeseen Peltokujana nyt tunnettua väylää, ja sen jälkeen vasemmalle nykyistä Peltotietä ja edelleen nykyisin Peltopolkuna (läntinen) tunnettua pätkää järvenrantaan. Tämä koko reitti on siis ollut nimeltään Rantatie. Esimerkiksi Peltotie 16:n lankapuhelin tunnetaan edelleen HPY:n (Elisa) rekisterissä osoitteen Rantatie 14 johtoina. Peltotien jatke Pellonpään mutkasta Peltokujalle lienee siis myöhäisempää tekoa.
Kun Rantatielle sitten paljon myöhemmin 80-luvulla rakennettiin samaisesta Rantatie 7 pisteestä lounaaseen Rantapuistoon suuntautuva uusi haara, tälle syntyneelle uudelle uralle annettiin Rantatien nimi ja Rantatien vanhan linjauksen orvoksi jäänyt häntä nimettiin Peltokujaksi ja reitin loppuosa Peltotieksi (yhdistettynä Pellonpään kulmasta pellon poikki jatkettuun Peltotiehen).
Tässä yhteydessä Peltopolun (itäinen) kuviteltu ikiaikainen rooli kulkutienä tulee ymmärrettäväksi. Vuonna 1950 ainoa rakennus nyt kuvitellun polku-uran tuntumassa oli nykyinen Peltotie 16. Kuvitellun Peltopolun (itäinen) suuntaan kurkottaa kaksi hiekkakäytävää, jotka ovat selvästi Peltotie 16:n puutarhan kulkukäytäviä, eivät yleisiä kulkuteitä. Näistä eteläisempi jatkuu havaittavana kulku-urana edelleen nykyisen Rantatie 7 kohdalle. Kyseessä on selvästi nykyisen Peltotie 16 asumuksen silloinen oikopolku Tammipääntielle. Siis ei mikään yleinen kulkureitti, vaan tontille vievä yksityispolku.
Vuoteen 1969 mennessä Rantatien uusi linjaus on rakennettu ja pisteestä Rantatie 7 kulku Pitkäjärvenrantaan tuli mahdolliseksi rakennettua katua myöten. Tästä huolimatta alun perin nykyisen Peltotie 16 talon yksityispolun pohja näyttää tulleen käyttöön siten, että siltä poiketaan ennen Peltotie 16 pihaan saapumista vasemmalle Kaipion niityn reunaan jatkuen niityn luoteiskulman leikaten rantaraitille, melko tarkasti nykyisen Vantaan rannan kohdalle. Ilmakuvasta ilmenee, että rantaraitilla on tässäkin kohdassa levike ja arvata saattaa, että siinä on ollut Helmisen pysäkki. Kylällä lisääntyneistä vakituisista eteläisemmän osan asumuksista on siis ollut tarve päästä bussille – lyhintä mahdollista oikoreittiä.
Ajan kuluessa ja etenkin bussiliikenteen päätyttyä merkit liikkeistä tällä uralla väistyvät. Vuoden 1996 heikkolaatuisessa tai sitä tuoreemmissa kuvissa ei näy kulkemisen merkkejä. Osoittessa Peltotie 16 vuodesta 1995 asuneet tietävät, että ainoa kyseisessä tiheikössä havaittu kulkija oli jo kauan sitten edesmennyt vanha rva Kauppala, nykyisen Peltokuja 3:n alkuperäisasukas jo 60-luvulta.
Tämänkin kuvitellun ikiaikaisen kulkureitin kultakausi näyttää siis liittyneen Helmisen Linja Oy:n palveluihin. Varsinaista kulkua lienee ollut vuosina 1960-1980, noin 20 vuoden ajan. Sen jälkeen, viimeisimmän 40 vuoden aikana, käyttöä ei ole havaittu. Tältäkin osin kaavan piirtäjä on siis erehtynyt ikuistamaan kaavakarttaan harhahavainnon olevasta tai tärkeäksi muodostuvasta tulevasta reitistä, joka jo kaavaa piirrettäessä oli tarpeettomana painunut unholaan. Kulku Rantatien mutkasta Peltotielle on jo Rantatien uuden linjauksen rakentamisen yhteydessä kääntynyt noudattamaan uutta katua.
Ehdotettu hulevesilinjaus tuhoaisi arvokkaan biotoopin
Katusuunnitelmaluonnos linjaa hulevesiputken vedettäväksi Peltotien loppupäässä olevalta kääntöpaikalta ehdotetun Peltopolun (itäinen) reittiä Rantatielle. Ei ole tiedossa, olisiko hulevesiputken vetäminen tätä kautta teknisesti erityisen edullista, vai onko suunnittelijan ajatuksena, että kevyenliikenteen kadun alle on tapana vetää hulevesiputki.
Ehdotettu hulevesilinjaus on tarkoitukseen soveltumaton. Rakentaminen kyseiselle reitille tuhoaisi tälle kohdalle muodostuneen omintakeisen biotoopin, luontaisen metsikön, jossa on tiheikkönä muodostuva alempi jakso sekä täysikasvuisten järeiden eri lajisten puiden ryhmä. Tästä edullisesta ympäristöstä on kehittynyt piennisäkkäiden lajikirjon suojavyöhyke sekä monipuolisen lintukannan tukialue. Paikalla on toistuvasti nähty esimerkiksi valkoselkätikka. Paikalla on viihtynyt myös helmipöllö, jonka kantava puputus pimeässä talvi-illassa kuuluu vaivatta sisälle asumuksiin. Kyseinen tiheikkö on myös yksi harvoista kohteista, joissa on edelleen nähtävissä Jupperinrannan alkuperäinen kuntta.
Kaikki tiedostavat toimijat ovat sitoutuneet lajikadon pysäyttämiseen ja ymmärtävät, että tällaiset pienetkin taskut rakennetun ympäristön joukossa ovat keskeisessä roolissa diversiteetin suojaamisessa. Olisi perin ihmeellistä, jos hallinto näkisi aiheelliseksi tuhota tämän biotoopin.
Ehdotettu hulevesilinjaus on myös tarpeeton. Osalle kyseiseen hulevesilinjaan suunnitelluille kiinteistöille on saatavilla edullisempi hulevesiliitospiste (alemmassa korkeusasemassa) Pitkäjärvenranta -kadun varressa. Muille kyseiseen hulevesilinjaan suunniteltujen kiinteistöjen kannalta yhtä hyvä reititys saadaan vetämällä linja kääntöpaikalta Peltotien suuntaan ja Peltokujan (läntinen) kautta Pitkäjärvenranta -kadulle. Korkeusasemat ovat sellaiset, että edullinen kaato voidaan helposti toteuttaa. Linjan kokonaispituus liitospisteestä purkupaikalle jää myös huomattavasti lyhyemmäksi kuin Rantatien kautta reititettynä.
Pro Jupperi vastustaa uutena jalankulku- ja pyörätienä ehdotetun Peltopolun (itäinen) rakentamista. Pro Jupperi vastustaa hulevesilinjan reitittämistä katusuunnitelmaan piirrettyä Peltopolun (itäinen) linjaa.
Takaisin: Tarvitaanko uusia jalankulkuteitä?